Kalastusluvat Vanajaveden reitin yhtenäislupa

Kausi:Koko vuosi 
Luparyhmä: Kaikki
HintaKestoLisätiedot
 €3 vrk - Voimassa 3 vuorokautta kuittiin merkitystä maksupäivästä eteenpäin. Sallitut pyyntitavat: Heitto- ja vetouistelu, onkiminen ja pilkkiminen sekä perhokalastus.
 €viikko -
Luparyhmä: Menetelma: Uistelu Kaikki
HintaKestoLisätiedot
 €vuosi - Voimassa kalenterivuoden. Sallitut pyyntitavat: Heitto- ja vetouistelu, onkiminen ja pilkkiminen sekä perhokalastus.

*Tietoja päivitetään vuodelle 2018

Kohdenluvan lisäksi kaikki 18-64-vuotiaat tarvitsevat voimassaolevan
Valtion kalastonhoitomaksun eli kalakortin 2018
Hanki valtion kalastonhoitomaksu 45 €/vuosi, 15 €/viikko, 6 €/päivä
Muut kalastusmuodot
Näytä mitä kalastuslupia tarvitsen muuhun kalastukseen.

Kalastuslupa myyjät Vanajaveden reitin yhtenäislupa

Tule vetouistelemaan Hämeenlinnan kalastusalueen kalaisille vesille

Vanajan reitin yhteislupa-alueen vedet ovat jokimaista välillä pieniksi selkävesiksi laajenevaa läpivirtausvesistöä. Reitti ulottuu Lepaasta Viralanjärvelle saakka. Asutushistoriansa, taajamien ja viljavien maiden vuoksi vesi on ravinteikasta ja ajoittain sameaakiin ja siksi vesistössä viihtyykin erityisen hyvin kuha. Kuhan lisäksi pääsaaliskalana on hauki. Lahnan, säyneen ym. särkikalojen lisäksi koukkuun voi tarttua myös ankerias tai jopa toutain, järvitaimen, nieriä tai kirjolohi, joita vesistöön on istutettu.

Reitillä sijaitsee Kernaalanjärvi, joka on yksi maamme parhaista kuhavesistä. Kernaalanjärvestä on useaampaan kertaan pyydetty ennätyskuhia.





Vanajaveden reitin yhtenäislupa Lähistön uutisia


Vanajaveden rantojen kunnostustarve selvitetään 11.03.2011
Hämeelinnan Miemalasta Hattulan Vanajanselälle ulottuvalla vesialueella kartoitetaan rantojen kunnostustarve ja laaditaan kunnostuksen yleissuunnitelma. Hanketta vetää Hämeen ELY-keskus. Yleissuunnitelma on osa Vanajaveden ...


Hämeeseen ja Pirkanmaalle kalastuskorttivaroja 673 000 euroa 13.05.2011
Kanta-Häme, Päijät-Häme ja Pirkanmaa ovat säilyttäneet asemansa vapaa-ajankalastuksen kärkimaakuntina Suomessa Hämeen maakuntien vesillä kalastaa runsaat 350 000 henkilöä. Tämä on 1...


Hämeen ja Pirkanmaan maakuntien vesialueen omistajille jaettiin 466 000 euroa viehekalastusmaksuja 19.11.2010
  Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen kalavedenomistajille jaettiin 466 000 euroa viehekalastusmaksuja. Ne ovat korvaus läänikohtaiseen viehekalastusmak-suun perustuvasta kalastusoikeudesta. ...


Täplärapu elvytti ravustuskulttuurin, mutta on iso riski jokiravulle 17.07.2014
 Ravustuskausi alkaa maanantaina 21.7. klo 12, ja tuhansilla kesämökeillä nautitaan tulevalla viikolla rapuherkkuja.   Lähes kaikissa Hämeen ja Pirkanmaan suurissa reittivesissä on pyyntivahvat täpl&...


Kalatalousyksikön tiedotuslehti Uutisrysä 2/09 21.12.2009
Tiedotuslehti sisältää artikkeleita seuraavista aiheista: -Kalataloushallinto ELY-aikaan -Hämeen täplärapuvesien tuottoa ja ansioravustuksen mahdollisuuksia selvitetään -SE-täplärapu Päi...


Rapustrategian vetovastuussa Hämeen ELY-keskus 21.06.2011
Hämeen ELY-keskus lähtee vetämään valtakunnallista rapustrategiaa. Laajassa suunnitelmassa määritellään esimerkiksi ne paikat, jonne rapuja kannattaa istuttaa. Lisäksi kehitetään muun muassa...


Rapuja ei saa siirtää vesistöstä toiseen ilman ELY-keskuksen lupaa 22.07.2011
Ravustuskausi alkoi torstaina 21.7. klo 12, ja ensimmäiset saaliit on jo rantautettu ja ehkä keitettykin. Lähes kaikissa Hämeen ja Pirkanmaan suurissa reittivesissä on pyyntivahvat täplärapukannat. Täplä...


Kuha edelleen suosituin istutuskala 29.06.2011
Hämeen maakuntien vesiin istutettiin v. 2010 kaloja ja rapuja runsaan 900 000 euron arvosta. Tästä Pirkanmaan maakunnan osuus oli noin 55 %, ja loppu jakautui suunnilleen tasan Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen kesken. ...


Kuhan suosio istutuskalana kasvaa 25.04.2012
Hämeen maakuntien vesiin istutettiin v. 2011 kaloja ja rapuja noin 1,1 miljoonan euron arvosta. Tästä Pirkanmaan maakunnan osuus oli noin 55 %, loppu jakautui suunnilleen tasan Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen kesken. ...


Kuha yhä suosituin kalaistukas Hämeessä ja Pirkanmaalla 25.05.2010
Hämeen maakuntien vesiin istutettiin v. 2009 kaloja ja rapuja vajaan 900 000 euron arvosta. Tästä Pirkanmaan maakunnan osuus oli noin 55 %, Päijät-Hämeen 23 % ja Kanta-Hämeen 22 %. Istutuksiin käytettiin suunni...


Uutisrysä - Hämeen ja Pirkanmaan kalatalouslehti 1/2010 25.05.2010
 Tiedotuslehdestä läydät ajankohtaisia uutisia Hämeen ja Pirkanmaan kalataloudesta: oiVa - Ympäristö- ja paikkatietopalvelu tarjoaa mahtavan määrän tietoa myös kalatalouden toimijoi...


Hämeen ja Pirkanmaan kalatalouden Uutisrysä-tiedotuslehti ilmestynyt 21.12.2010
Tiedotuslehti sisältää ajankohtaista tietoa Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Pirkanmaan kalataloudesta, useat  artikkeleiden aiheet ovat sovellettavissa koko suomen alueelle. Uutislehden sisältö...


Hämeen ja Pirkanmaan maakuntien vesialueen omistajille jaettiin 430 000 euroa viehekalastusmaksuja 04.11.2009
Hämeen TE-keskus on jakanut Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen kalavedenomistajille 430 017 euroa viehekalastusmaksuja. Ne ovat korvaus läänikohtaiseen viehekalastusmaksuun perustuvasta kalastusoikeudest...


Kuha ja siika Hämeen ja Pirkanmaan tärkeimmät kalaistukkaat 22.05.2013
Hämeen maakuntien vesiin istutettiin v. 2012 kaloja ja rapuja vajaan 1 miljoonan euron arvosta. Tästä Pirkanmaan maakunnan osuus oli noin 55 %, ja loppu jakautui suunnilleen tasan Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen keske...


Uutisrysä 2/2013 on ilmestynyt 17.12.2013
 Hämeen ELY-keskuksen kalatalousryhmän tiedotuslehdessä 2/2013 käsitellään seuraavia asioita: Potkua järvitaimenkantojen elvytykseen Kalastuslain kokonaisuudistus loppusuoralla Lähe...


Ajankohtaisia kalatalousuutisia Pirkamaalla ja Hämeessä 30.05.2011
Uutisrysä on Hämeen ELY-keskuksen kalatalousryhmän tiedotuslehti Kanta- ja Päijät-Hämeessä sekä Pirkanmaalla. Pääkirjoitus: "Kaikki yhden kortin varaan?" Osana kalastuslain uudistushan...


Vesiensuojelua tehostetaan kosteikkojen yleissuunnittelulla Valkeakoskella, Akaassa ja Kylmäkoskella 18.06.2010
Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) aloittaa maatalousalueilla toteutettavan monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnittelun Valkeakosken, Akaan ja Kylmäkosken kunnissa. Kes&aum...


Uusia tutkimustuloksia Kernaalanjärven kalojen PCB-pitoisuuksista 14.09.2010
Vuodesta 1986 alkaen on velvoitetarkkailuun perustuen seurattu Janakkalan Kernaalanjärven polykloorattuja bifenyyliyhdisteitä (PCB) kaloissa. Itä-Suomen yliopiston tutkimushankkeessa havaittiin vuonna 2005, että Kernaalanjärv...


Kyynäröisen järveä kunnostetaan tulevana talvena 17.12.2010
Lopen ja Hämeenlinnan rajalla sijaitsevaa Kyynäröistä kunnostetaan ruoppaamalla alkuvuonna 2011.   Työt perustuvat luontoselvityksiin ja niiden pohjalta laadittuun kunnostussuunnitelmaan. Ruopattavien kohteiden ja a...


Niemisjärvellä ei venevuokrausta eikä vaunupaikkoja toistaiseksi 04.05.2011
Niemisjärvillä ei toistaiseksi vuokrata veneitä ja asuntovaunualue ei ole käytössä. Avaimen luovutuspisteen puuttumisen vuoksi vuokrauksia näihin ei voi tehdä. Varauksia vastaanotetaan arvioilta viikosta 23 alk...

 Vedenkorkeus:

Ajankohtaista Vanajaveden reitin yhtenäislupa

Lähialueen vesitilanne Vanajaveden reitin yhtenäislupa


 Vedenkorkeus: Pälämä  Päijänne pohjoinen 

Jäätilanne:  Päijänne -Tehinselkä  Tuusulanjärvi 

Sijainti, kartat ja ajo-ohjeet Vanajaveden reitin yhtenäislupa

Saat kohteen Syvyyskartta / peruskartta tiedot kirjautumalla sisään tunnuksillasi. Saat tunnukset käyttöösi lisäpalveluna lunastamalla kalastuslupasi kalapaikka.net kalastuslupakaupasta. Kaupasta saat hankittua mm. lähes kaikkien kalastajien tarvitseman valtion kalastonhoitomaksun vuodelle 2018.
Hämeenlinna.  Kanta-Häme
Hämeenlinnan kalastusalue

Vedenlaatutietoja Vanajaveden reitin yhtenäislupa

Saat nämä tiedot kirjautumalla sisään tunnuksillasi. Saat ne käyttöösi lisäpalveluna lunastamalla kalastuslupasi kalapaikka.net kalastuslupakaupasta. Kaupasta saat hankittua mm. lähes kaikkien kalastajien tarvitseman valtion kalastonhoitomaksun vuodelle 2018.

Sallitut kalastusmenetelmät

Heittokalastus, perhokalastus, uistelu, pilkintä sekä onginta.

Varusteet ja palvelut

Jätehuolto sekä veneenlaskuluiska.

Saalislajit

Istutettu: karppi (istutettu vuosina 1989-1992 keskimäärin 0-1 yksilöä hehtaarille), kirjolohi (istutettu vuosina 1989-1992 keskimäärin 0-1 yksilöä hehtaarille), kuha (istutettu vuosina 1989-1992 keskimäärin >10 yksilöä hehtaarille), made, nieriä, siika (istutettu vuosina 1989-1992 keskimäärin >10 yksilöä hehtaarille), taimen, toutain (istutettu vuosina 1989-1992 keskimäärin 1-10 yksilöä hehtaarille) sekä ankerias (tavataan mahdollisesti myös luontaisena lajina).  
Luontainen: ahven, hauki (istutettu vuosina 1989-1992 keskimäärin >10 yksilöä hehtaarille), lahna, lahna sekä säynävä.