Kalastuspaikaksi Rutajoki

Rutajoki on ollut Arvajan koskireitin ohella Pohjois- ja Keski-Päijänteen virtavesieliöstön merkittävimpiä elinalueita. Erityisominaisuuksiensa vuoksi Rutajoki onkin sisällytetty useimpiin valtakunnallisiin ja maakunnallisiin suojeluohjelmiin. Rutajoen luonto- ja virkistysarvot ovat kuitenkin oleellisesti heikentyneet monipuolisen ihmistoiminnan vuoksi. Näiden ympäristövaurioiden korjaamiseksi toteutettiin Rutajoen alaosan kunnostus syksyllä 1997. Kunnostuksella kohennettiin koskireitin alaosan luonnontaloudellista, maisemallista ja virkistyksellistä tilaa oleellisesti. Samoihin aikoihin koskireitin lähituntumaan rakennettiin Koskikaran kierros -niminen luontopolku.


Rutajoki on Rutajärvestä Päijänteen Rutalahteen laskeva monikoskinen joki, jonka kosket ovat paikoin jyrkkiä ja putousmaisia. Rutajoki on pituudeltaan 5,7 km ja putouskorkeus Rutajärvestä Päijänteeseen on n. 44 metriä. Päijänteen järvitaimenkanta on elinvoimainen ja Rutajoki on sen tärkeää lisääntymisaluetta. Päijänteeseen istutetaan runsaasti järvilohta, joten se ei ole harvinainen saalis Rutajoella. Lisäksi Rutajokea hoidetaan taimenistutuksin.


Koskikaran kierros

Rutalahden kylässä sijaitseva Koskikaran kierros seurailee Rutajoen rantoja. Rutajoki on maisemaltaan kaunis virtavesialue, ja se onkin luokiteltu maakunnallisesti merkittäväksi koskireitiksi, joka tuo vettä Rutajärvestä Päijänteen Rutalahteen. Koskikaran kierroksella on kaikkiaan 18 alueen luonnosta, historiasta ja ihmisen toiminnasta kertovaa kohdeopastetta. Poluista on 2 km:n ja 5 km:n vaihtoehdot, jotka ovat osin varustettu pitkospuilla

Rutajoki Lähistön uutisia

Rapujen laittomat siirrot halutaan kuriin 27.08.2010
Maa- ja metsätalousministeriö on huolissaan täplärapujen luvattomista istutuksista ja haluaisi tiukentaa niistä annettavia rangaistuksia. Täplärapujen siirrot uhkaavat kotimaista jokirapukantaa....

Taimenen istutukset tuottivat Päijänteellä hieman paremmin kuin järvilohen istutukset 30.04.2011
Kaikki taimenen ja järvilohen istutuserät tuottivat vähemmän saalista kuin mitä istutuserien kokonaispaino oli ollut. Istutusten heikko tuotto johtunee siitä, että istukkaat pyydetään pois pieninä....

Taimenen istutukset tuottivat Päijänteellä paremmin kuin järvilohen istutukset 30.03.2011
Päijänteen ja sen lähivesistöjen kolmevuotiaiden taimenien ja järvilohien istutukset tuottivat vuosina 1990–2007 Carlin-merkkipalautusten perusteella suhteellisesti enemmän saalista kuin kaksivuotiaiden istutukset....

Joutsan Ylä-Kälkäjärveen on palautettu vesi 20.04.2011
Kunnostuksen vuoksi kuivana olleen Ylä-Kälkäjärven kunnostustoimet alkavat olla loppusuoralla. Lumen sulamisen alettua järven tyhjennyskanavan patoa on korotettu sitä mukaa kuin vedenpinta on noussut. Pato korotetaan ...

Vesistöjen syvyyskartoituksia jatketaan Keski-Suomessa 11.06.2010
Keski-Suomen ELY-keskus jatkaa järvien syvyyskartoituksia yhdessä Pohjois-Savon ELY-keskuksen kanssa Keski-Suomen alueella. Tänä vuonna luotauksia tehdään pääosin pienillä järvillä Jämsä...

Korpilahden jätevedenpuhdistamolle ympäristölupa 08.12.2008
Keski-Suomen ELY-keskus jatkaa järvien syvyyskartoituksia yhdessä Pohjois-Savon ELY-keskuksen kanssa Keski-Suomen alueella. Tänä vuonna luotauksia tehdään pääosin pienillä järvillä Jämsä...

Korpijoen alaosan kunnostussuunnitelma valmistunut 08.08.2008
Keski-Suomen ELY-keskus jatkaa järvien syvyyskartoituksia yhdessä Pohjois-Savon ELY-keskuksen kanssa Keski-Suomen alueella. Tänä vuonna luotauksia tehdään pääosin pienillä järvillä Jämsä...

TS: Kalavedet menevät ehkä pakkovuokralle 29.08.2010
Jatkossa kalastuslaki velvoittaa omistajat ja osakaskunnat vuokraamaan vesialueensa ammattikalastajille, mikäli maa- ja metsätalousministeriön ajama uudistus toteutuu, kertoo Turun Sanomat. Kaikki kalastajat eivät kuitenkaan usko,...

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on ottanut käyttöön uudentyyppisen t-ankkurimerkin 12.06.2009
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on ottanut käyttöön uudentyyppisen t-ankkurimerkin kalamerkinnöissä. Merkki on valmistettu kokonaan notkeasta muovista, joten se on kalalle parempi kuin perinteinen metallilankainen C...

Verkkokalastukseen rajoituksia Päijänteellä 10.04.2012
Kalastajien verkkojen silmäkokoa rajoitetaan Etelä- ja Keski-Päijänteellä ensi vuoden alussa. Osakaskuntien yhteisellä päätöksell kielletään välikoon eli 36 - 49 millimetrin silmäkoon v...

Osaatko ehkäistä rapuruttoa? 01.08.2009
Evira julkaisi tietopaketin rapuruton ehkäisemiseksi.  Sivu löytyy oheisesesta uutislinkistä....

Päijänteeseen istutettiin merkittyjä järvitaimenia 13.06.2011
Pohjois-Päijänteelle istutettiin kesäkuun alussa 400 kappaletta merkittyjä järvitaimenia Jyväskylän Voima Oy:n Keljonlahden voimalaitoksen kalatalousmaksuvaroin. Merkintään käytettiin uutta muovista T...

Korpilahdella ruopataan Vanhanlahtea asukkaiden käyttöön 07.03.2011
Keski-Suomen ELY-keskus aloittaa viikolla 10 (7.-11.3.) Korpilahdella sijaitsevan Vanhanlahden pohjukan kunnostustyöt. Toimenpiteiden tavoitteena on parantaa veneily- ja virkistyskäyttömahdollisuuksia. Matala Päijäntees...

Päijänteen Vanhanlahden kunnostussuunnitelmaluonnos valmistunut 06.02.2009
Keski-Suomen ELY-keskus aloittaa viikolla 10 (7.-11.3.) Korpilahdella sijaitsevan Vanhanlahden pohjukan kunnostustyöt. Toimenpiteiden tavoitteena on parantaa veneily- ja virkistyskäyttömahdollisuuksia. Matala Päijäntees...

Pohjaeläimet auttavat vesien laadun selvittämisessä 01.10.2009
Pohjaeläintutkimusten avulla saadaan tarkkuutta vesien luokituksiin. Etelä-Savossa syksyn näytteitä nostetaan järvistä parhaillaan. Tutkijoiden lisäksi tulokset kiinnostavat myös mökkiläisiä....

Asukkaat kokevat Koivujärven valuma-alueen kunnostuksen erittäin tarpeelliseksi 21.06.2010
Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) on julkaissut YTK Saara Perälän kirjoittaman Koivujärven valuma-alueen kunnostushankkeen asukaskyselyn loppuraportin. Kyselyssä kävi ilmi, että Lipe&a...

Rapukausi 2011 – hellekesän 2010 jälkeen odottavalla kannalla 18.07.2011
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) saalisseurantojen mukaan kaudelta 2010 jäi paljon ravustettavaa. Myös alkukesän olosuhteet ovat olleet rapukantojen kehitykselle suotuisat. Arvoituksellista kuitenkin on täplär...

Järvitaimenella heikko lisääntymisvuosi 30.04.2011
Poikkeuksellisen kuuma viime kesä oli ongelmallinen taimenen poikasille. Napapiirin eteläpuolella erittäin uhanalaiseksi luokitellun järvitaimenen kantojen tilassa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia viime vuosina.  ...

Järvitaimenella seurannan heikoin lisääntymisvuosi vuonna 2011 07.03.2012
Napapiirin eteläpuolella erittäin uhanalaiseksi luokitellun järvitaimenen kannat heikkenivät edelleen Keski-Suomessa. Kalastus on yhä liian voimakasta, minkä vuoksi poikasmäärät jäävät v&aum...

Lipeälammen alapuolisen alueen kunnostusmahdollisuuksia tutkitaan 18.06.2008
Napapiirin eteläpuolella erittäin uhanalaiseksi luokitellun järvitaimenen kannat heikkenivät edelleen Keski-Suomessa. Kalastus on yhä liian voimakasta, minkä vuoksi poikasmäärät jäävät v&aum...

Lähialueen vesitilanne Rutajoki  Virtaama: Simunankoski Piesalanjoki

Sijainti, kartat ja ajo-ohjeet Rutajoki Joutsa.  Keski-Suomi Pohjois-Päijänteen kalastusalue,  Valitse lähtöpaikka-> Joutsa 29 km -> Jyväskylä 29 km -> Mikkeli 76 km -> Lahti 113 km -> Tampere 129 km -> Kouvola 131 km -> Kuopio 134 km -> Hämeenlinna 136 km -> Savonlinna 153 km -> Riihimäki 154 km -> Lappeenranta 157 km -> Imatra 173 km -> Porvoo 178 km -> Kotka 178 km -> Seinäjoki 185 km -> Iisalmi 185 km -> Joensuu 208 km -> Helsinki 210 km -> Lohja 219 km -> Pori 228 km -> Salo 235 km -> Pietarsaari 250 km -> Kokkola 252 km -> Rauma 255 km -> Vaasa 256 km -> Turku 262 km -> Raaasepori 264 km -> Kajaani 264 km -> Oulu 338 km -> Kemi 419 km -> Rovaniemi 502 km ->

Vedenlaatutietoja Rutajoki(Rutajärvi) Vedenväri: Ruskea humuspitoinen. Väriluku: 68 (25-200 mg Pt/l) Veden värin kehittyminen Rehevyystaso : Karu. Kokonaisfosfori: 11 (6-69 µg/l) Rehevyystason kehittyminen Happamuus : Neutraali. pH: 6,7 (5,7-7,2 µg/l) Kalaistutukset Rutajoki Vesistöön on istutettu kuhaa, siikaa, planktonsiikaa, järvisiikaa sekä muikkua.

Säännöt Rutajoki Kalastus sallittu vapavälineillä (perho, lusikka, vaappu, lippa) ainoastaan rannalta kalastaen ja kahlaten, heittokohon käyttö sallittu vain perhon kanssa. Luonnontaimenet (rasvaevälliset) vapautettava. Väkäsemättömän koukun käyttöä suo Alamitat Rutajoki Taimen 40 cm,  Järvilohi 40 cm,  Harjus 30 cm,  Kuha 37 cm Sallitut kalastusmenetelmät Heittokalastus sekä perhokalastus. Varusteet ja palvelut Laavu, tulipaikka, wc, kahvila (old lady pizzaa ja olutta), silta, kauppa (old lady) sekä sauna (old lady, sauna + saunatupa yöpymiseen.). Saalislajit Istutettu: taimen.   Luontainen: taimen, järvilohi sekä harjus.   Kalastajakiintiö 5 kalastajaa/vuorokausi