Uutisen kohdekunnat ja -vesistöt

Kannonkoski ja Kivijärvi. Keski-Suomi.

Sijaintikartta Peruskartta

Ajankohtaista Pilkka- ja Hepolahden sekä Hilmonsalmen kunnostussuunnitelmat valmistuneet

Pilkka- ja Hepolahden sekä Hilmonsalmen kunnostussuunnitelmat valmistuneet Lähistön uutisia


Leukunjoen virtavesikunnostus Kivijärvellä valmistui 20.12.2017
 Joella tehtiin kuluvan vuoden aikana yli viisi kuukautta konetöitä. Virtakutuisten arvokalojen elinolosuhteita saatiin merkittävästi parannettua. Iso merkitys kunnostuksen onnistumisella oli maanomistajilla, sillä konee...


Leukunjoen kunnostussuunnitelma esittelyyn 22.04.2014
 Kivijärven osakaskunta teki keväällä 2005 aloitteen Leukunjoen kunnostamisesta ja Leukunlahden tilan parantamisesta. Keväällä 2007 Keski-Suomen TE-keskus ja Keski-Suomen ympäristökeskus sopivat suunn...


Huopanankoskelle halutaan kalastuskeskus 01.02.2010
Viitasaari aikoo parantaa Huopanankosken kalastuskeskusta merkittävästi lähivuosina. Alkajaisiksi halutaan laajentaa nykyisen kalastuskeskuksen pinta-alaa tuplasti nykyistä suuremmaksi. Haaveissa on myös maineikkaan kosken hi...


Muikkukannat laskussa, saalista riittää silti useissa järvissä 28.06.2012
Suomen muikkukannat ovat pysyneet melko vahvoina koko 2000-luvun. Vuosiluokka 2011 oli kuitenkin selvästi keskimääräistä heikompi Itä-Suomessa ja alle keskitason myös Länsi-Suomessa ja Oulun korkeudella. Lapin ...


Lisääntyvät tulvat saattavat aiheuttaa odotettua suurempia kustannuksia 18.11.2008
Suomen muikkukannat ovat pysyneet melko vahvoina koko 2000-luvun. Vuosiluokka 2011 oli kuitenkin selvästi keskimääräistä heikompi Itä-Suomessa ja alle keskitason myös Länsi-Suomessa ja Oulun korkeudella. Lapin ...


Maatalouden erityisympäristötukien haku lähestyy - Erityistukia vesiensuojeluun saatavissa 02.03.2010
Lähes kaikki lounaissuomalaiset viljelijät ovat sitoutuneet maatalouden ympäristötuen ehtoihin. Ympäristötuki sisältää perus- ja lisätoimenpiteiden lisäksi 5- ja 10-vuotisia erityistukisopimu...


Keski-Suomen ELY-keskus järjestää kalastuksenvalvojien kokeita 15.05.2012
Huhtikuun alussa voimaan tulleen kalastuslain muutoksen myötä kalastuksenvalvojilta vaaditaan erityisen kokeen suorittamista. Keski-Suomen ELY-keskus järjestää kalastuksenvalvojien kokeet   torstaina 24.5.2012 Laukaassa...


Ympäristökeskukselta EU-rahaa Kyyjärven kirkonkylän puhdistamolle 29.09.2008
Huhtikuun alussa voimaan tulleen kalastuslain muutoksen myötä kalastuksenvalvojilta vaaditaan erityisen kokeen suorittamista. Keski-Suomen ELY-keskus järjestää kalastuksenvalvojien kokeet   torstaina 24.5.2012 Laukaassa...


Karstulan ja Kyyjärven maatalousalueiden kosteikkojen yleissuunnitelma valmistunut 11.12.2008
Huhtikuun alussa voimaan tulleen kalastuslain muutoksen myötä kalastuksenvalvojilta vaaditaan erityisen kokeen suorittamista. Keski-Suomen ELY-keskus järjestää kalastuksenvalvojien kokeet   torstaina 24.5.2012 Laukaassa...


Kyyjärven jätevedenpuhdistamon ympäristölupa 10.06.2008
Huhtikuun alussa voimaan tulleen kalastuslain muutoksen myötä kalastuksenvalvojilta vaaditaan erityisen kokeen suorittamista. Keski-Suomen ELY-keskus järjestää kalastuksenvalvojien kokeet   torstaina 24.5.2012 Laukaassa...


Saanijärven vedenpintaa suunnitellaan nostettavaksi Saaninjokeen rakennettavan pohjapadon avulla 24.08.2009
Keski-Suomen ympäristökeskus on aloittanut Pihtiputaan kunnassa sijaitsevan Saanijärven vedenpinnan noston suunnittelun. Tänä syksynä tehdään maastomittauksia ja selvitetään sopiva paikka padolle. Ens...


Saanijärven alimpien vedenkorkeuksien nostohanke on etenemässä tauon jälkeen 30.01.2015
Pihtiputaan kalastuskunta on kokouksessaan päättänyt, että se voi toimia Saanijärven vedenpinnan nostamisen ja Saaninjoen pohjapadon rakentamisen luvan hakijana. Saaninjoen ylimmän kosken niskalle tehtävällä pohjapadolla järven pinta nousisi aiempaa ...


Kalastuksenvalvojakoulutus ja tentti Karstulassa 15.3.2014 09.03.2014
Pohjoisen Keski-Suomen vesistömatkailuhanke järjestää uuden kalastuslain mukaisen kalastuksenvalvojan koulutuksen ja tutkinnon. Koulutus sopii osakakaskuntien ja kalastuskohteiden kalastusvalvonnasta kiinnostuneille henkilöil...


Saanijärven mataluus haittaa virkistyskäyttöä - 18.09.2008
Pohjoisen Keski-Suomen vesistömatkailuhanke järjestää uuden kalastuslain mukaisen kalastuksenvalvojan koulutuksen ja tutkinnon. Koulutus sopii osakakaskuntien ja kalastuskohteiden kalastusvalvonnasta kiinnostuneille henkilöil...


Pihtiputaan kosteikkojen ja suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma on valmistunut 22.12.2011
Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden, suojavyöhykkeiden ja kosteikkojen yleissuunnittelu on valmistunut Elämäjärven, Peningin, Rönnyn ja Liitonjoen alueella Pihtiputaalla. Suunnitelma ohjaa ja tehostaa maatalousympä...


Vuokraveneen kuljettajia koulutetaan ja veneitä katsastetaan 06.05.2013
Vuodenvaihteessa alkanut pohjoisen Keski-Suomen vesistömatkailuhanke järjestää koulutusta Pohjoisessa Keski-Suomessa.  Vuokraveneenkuljettajakoulutus Pohjoisen Keski-Suomen vesistömatkailuhanke järjestä...


Keski-Suomeen uusia koskikalastuskohteita 16.11.2010
Keski-Suomeen on luvassa uusia hoidettuja koskikalastuskohteita tulevina vuosina. Vuosina 2010 - 2011 totetutettavassa projektissa aktivoidaan kalavenomistajia avaamaan uusia kohteita yleiseen kalastuskäyttöön. Tavoittee...


Pihtiputaalla suunnitellaan maatalousalueiden luonnon monimuotoisuutta 27.06.2011
Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden (LUMO) yleissuunnittelu alkaa Elämäjärven, Saanijärven ja Liitonjoen alueella Pihtiputaalla. Suunnittelussa huomioidaan erityisesti vesiensuojelun kannalta tärkeät suojavyö...


Myllyuoma poikaspuroksi Viitasaaren Kymönkoskella 07.11.2008
Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden (LUMO) yleissuunnittelu alkaa Elämäjärven, Saanijärven ja Liitonjoen alueella Pihtiputaalla. Suunnittelussa huomioidaan erityisesti vesiensuojelun kannalta tärkeät suojavyö...


Kolkunjoen kunnostus tuo helpotusta Koliman virtavesiluonnolle 16.07.2010
Keski-Suomen ELY-keskuksessa on valmistunut Pihtiputaan ja Viitasaaren kuntien alueella virtaavan Kolkunjoen virtavesialueiden kunnostussuunnitelma. Se on ensimmäinen Kolimajärven sivuvesiä koskeva virtavesien kunnostushanke. Täm&...

Pilkka- ja Hepolahden sekä Hilmonsalmen kunnostussuunnitelmat valmistuneet

Kivijärven Pilkka- ja Hepolahden (Kivijärvi) sekä Vuosjärven Hilmonsalmen (Kannonkoski) kunnostussuunnitelmat ovat valmistuneet. Molempien kohteiden vesistön käyttöä haittaa merkittävästi runsas vesikasvillisuus ja alueen mataluus.

Kunnostussuunnitelmissa alueiden käyttökelpoisuutta on suunniteltu parannettavaksi ruoppauksilla ja vesikasvillisuuden niitoilla. Ruoppauksilla pyritään turvaamaan riittävä vesisyvyys venekulkualueilla ja vesikasvien niitoilla laajennetaan avovesialueita ruoppausalueiden ympärillä.

Hilmonsalmi, Kannonkoski

Hilmonsalmeen on suunniteltu ruopattavaksi 500 metriä ja Kanavasaareen 180 metriä pitkä veneväylä. Hilmonsalmen väylän ruoppausleveys on 10 metriä ja massamäärä noin 5000 m3ktr. Kanavasaaren väylän leveys on 5 metriä ja massamäärä noin 1500 m3ktr. Ruoppaustaso on N60 +105,40, joka on noin 1,5 metriä keskialiveden korkeutta alempana.

Vesikasvillisuuden niittoa on suunniteltu tehtäväksi kolmena kesänä peräkkäin, noin 10 ha:n alueella. Niitot tehdään 0,8 - 1,2 metrin syvyydeltä. Niitoilla laajennetaan avovesialuetta ja tehostetaan ruopattavien väylien vedenvaihtuvuutta sekä puhtaana pysymistä. Hankkeen toteuttamiskustannukset ovat yhteensä noin 110 000 euroa (alv 0 %).

Pilkka- ja Hepolahti, Kivijärvi

Suunnitelman mukaan Pilkka- ja Hepolahtien alueelle ruopataan väyliä sekä Pilkkalahden puolella sijaitsevaa uimaranta-aluetta. Ruoppausmassamäärä on noin 10000 m3ktr. Suunnitelmaan sisältyy myös rannanomistajien kustannuksella toteutettavia yksityisrantojen ruoppausalueita, joilta ruoppausmassoja muodostuu 7500 – 8000 m3ktr. Yksityiset ruoppaukset täydentävät väylämäisiä ruoppauksia ja helpottavat kulkua mökkirannoista veneväylille. 

Alueelle ruopattavien väylien pohjan leveys on 5-7 metriä ja luiskakaltevuus on 1:3. Ruoppaus tehdään tasolle N60+129,40 m, jolloin saadaan riittävä syvyys veneilyn kannalta. Myös vesikasvil-lisuuden palautuminen on hidasta, kun ruoppaussyvyyttä on riittävästi.
Uimaranta ruopataan noin 900 m2:n alueelta tasolle N60+129,20, jolloin juuristovyöhykettä poistetaan noin 60 cm. Tällöin rannassa riittää syvyyttä myös suodatinkankaan ja hiekan levittämisen jälkeenkin.

 

Rannanomistajien kustannuksilla ruopattavien veneväylien pohjan taso on sama kuin muissakin ruoppauksissa eli alintaan N60 +129,40. Pohjan leveys on pääosin 5 m ja luiskat 1:3. Massat läjitetään kirjallisesti sovituille läjitysalueille tai omalle maalle tulvarajan yläpuolelle.

 

Vesikasvillisuuden niittosuunnitelma on jaettu kahteen erilaiseen tyyppiin, ensisijaisesti ja mahdol-lisesti niitettävät alueet. Ensisijaisesti niitettäviä alueita on 2,5 ha ja mahdollisesti niitettäviä alueita noin 10 ha. Niitot tehdään 0,8 - 1,2 metrin syvyydeltä. Niitoilla laajennetaan avovesialuetta ja tehostetaan ruopattavien väylien vedenvaihtuvuutta sekä puhtaana pysymistä. Niittoalueet on tärkeää tehdä tässä kohteessa saarekkeiksi siten, että ulapalle päin tehdään leveämmät yhtenäiset avovesialueet, jolloin aallokon vaikutus hankealueella kasvaa.

Hankkeen toteuttamiskustannukset ovat yhteensä noin 145 000 euroa (alv 0 %). Kustannusarviossa ei ole mukana rannanomistajien omatoimisesti tehtävien ruoppausten kustannuksia.

 

Ruoppauksien ja niittojen perusteista 

Ruoppauksilla parannetaan vedenvaihtuvuutta alueilla sekä mahdollistetaan veneily myös alhaisilla vedenkorkeuksilla. Kun vesisyvyyttä saadaan riittävästi, vesikasvillisuuden palautuminen on myös hitaampaa.

Ruoppaustyöt tulee tehdä kevättalvella jään päältä. Jäätä voidaan joutua vahvistamaan työkoneita kantavaksi esimerkiksi poistamalla lumi säännöllisesti tai pumppaamalla jään päälle vettä. Kaivukoneen alla voidaan käyttää tukilavoja. Jään tehollinen paksuus tarkastetaan, jotta varmistetaan riittävä kantavuus työkoneita varten.

Ruopattavat massat kuljetetaan maansiirtokalustolla suunnitellulle läjitysalueelle. Läjitysalueen maisemointityöt voi tehdä aikaisintaan seuraavana syksynä ruoppauksesta, jotta lietteen seassa olleet jäät ovat ehtineet sulaa. Massat muotoillaan siten, että niiden pintavesien valunta aiheuttaa mahdollisimman vähän vesistön samentumishaittoja. Alueella ei ole muotoilun jälkeen yli 1,5 metrin korkuisia kumpuja nykyisestä maanpinnasta mitattuna.

 

Niittoajankohta on heinäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin, koska silloin kasvien ravinnemäärä on suurimmillaan versoissa ja pienimmillään juurissa. Näin varmistetaan kasvillisuuden heikkeneminen. Tällöin ei myöskään häiritä alueen linnustoa ja kalastoa merkittävästi.

 

Vesikasvit leikataan mahdollisimman läheltä pohjaa. Ilmaversoiset kasvit kuten järviruoko voi kasvaa jopa 1,5 metrin syvyydessä, mutta käytännössä ruovikko leikataan työskentelysyvyydeltä 0,8 - 1,2 m. Matalampia alueita ei niitetä, sillä kasvillisuus valtaa matalikot heti ja kasvillisuus-suhteet ja -vyöhykkeet voivat muuttua epäsuotuisaan suuntaan.

Aluehallintoviraston luvan hakeminen ja rahoitus

 

Molemmat hankkeet tarvitsevat aluehallintoviraston luvan. Lupahakemuksen liitteeksi pyritään saamaan kaikkien vesi- ja maa-alueiden omistajien kirjalliset suostumukset. Päätöstä hankkeiden luvanhakijoista ei ole vielä tehty ja hankkeen toteuttamisaikataulua on vielä vaikea arvioida. Aluehallintoviraston luvan hakemisessa kestää arviolta 0.5 -1 vuotta, jopa enemmänkin. Luvan saannin jälkeiset rahoitusmahdollisuudet vaikuttavat myös hankkeen aikatauluun.

Hilmonsalmen hankkeessa suunnittelukustannukset on jaettu puoliksi Vuosjärven osakaskunnan- ja Pilkka- ja Hepolahden hankkeessa Kivijärven kunnan ja ELY-keskuksen kesken. Vuosjärven osakaskunta ja Kivijärven kunta ovat alustavasti sitoutuneet osallistumaan hankkeiden toteutus-kustannuksiin. Myös muita paikallisia tahoja pyritään saamaan mukaan hankkeen rahoittamiseen. Valtion osuus hankkeen rahoituksessa voi olla enintään 50% kustannuksista.

Linkki uutiseen:  Pilkka- ja Hepolahden sekä Hilmonsalmen kunnostussuunnitelmat valmistuneet   Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 10.11.2011