Uutisen kohdekunnat ja -vesistöt

Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Kymenlaakso, Pohjois-Pohjanmaa, Uusimaa ja Varsinais-Suomi. Länsi-Suomi.

Sijaintikartta Peruskartta

Ajankohtaista Meritaimenet edelleen vaarassa – syystulvat helpottivat emokalojen nousua

Meritaimenet edelleen vaarassa – syystulvat helpottivat emokalojen nousua Lähistön uutisia


Kiskonjoen vesistön alaosalla edistetään vesienhoitotavoitteita pohjapatojen rakennustöillä 15.11.2011
Oyj Fiskars Abp:n, Salon kaupungin ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen   yhteistyöhankkeen tarkoituksena on nostaa umpeenkasvusta kärsineen Saarenjärven vedenkorkeutta ja helpottaa vaelluskalojen nousua Kiskonjoessa. Hankkee...


Ympäristölupa Raaseporin Bromarvin uudelle jätevedenpuhdistamolle 14.08.2009
Uudenmaan ympäristökeskus on myöntänyt Raaseporin vedelle ympäristöluvan Bromarviin rakennettavaan uuteen jätevedenpuhdistamoon. Suunnitelman toteuttamisella mahdollistetaan lähes 150 kiinteistön liitt&a...


Poistokalastuksella parannetaan lintujen elinolosuhteita Halikonlahden jätevesialtailla 23.08.2011
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) ja sen johtama VELHO-hanke järjestävät yhteistyössä  Salon kaupungin ympäristönsuojeluyksikön ja Salon Veden viemärilai...


Poistokalastuksella parannetaan lintujen elinolosuhteita Halikonlahden jätevesialtailla 23.08.2011
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) ja sen johtama VELHO-hanke järjestävät yhteistyössä  Salon kaupungin ympäristönsuojeluyksikön ja Salon Veden viemärilai...


Ympäristölupa Raaseporin Bromarvin uudelle jätevedenpuhdistamolle 14.08.2009
Uudenmaan ympäristökeskus on myöntänyt Raaseporin vedelle ympäristöluvan Bromarviin rakennettavaan uuteen jätevedenpuhdistamoon. Suunnitelman toteuttamisella mahdollistetaan lähes 150 kiinteistön liitt&a...


Odotettavissa normaalia suuremmat kevättulvat Etelä- ja Lounais-Suomessa. 08.03.2011
Tämän hetken ennusteen mukaan virtaamat ovat suurimmillaan Etelä- ja Lounais-Suomessa huhtikuun alussa tai puolivälissä. Lumen vesiarvo on Lounais-Suomen vesistöalueilla tällä hetkellä 100 – 140 mm, ...


Salonjoen - Uskelanjoen alueella kartoitetaan kosteikko- ja monimuotoisuuskohteita 25.09.2009
Lounais-Suomen ympäristökeskus on kesällä 2008 tehnyt Kiskonjoella, Hitolanjoella ja Halkjärvellä monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnittelua. Suunnittelutyötä ollaan jatkamassa...


Kesän 2009 syvyyskartoitukset Uudenmaan järvillä käynnistyivät 27.05.2009
Lounais-Suomen ympäristökeskus on kesällä 2008 tehnyt Kiskonjoella, Hitolanjoella ja Halkjärvellä monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnittelua. Suunnittelutyötä ollaan jatkamassa...


Ennätyskaloja Varsinais-Suomessa 24.02.2010
Saaristomereltä paljastui viime vuonna kaksi ennätyskalaa merkittäväksi ennätysrekisteriin......


Meritaimen sai radiolähettimen 22.09.2010
Turun Halistenkoskella on pyydystetty taimenia ja lohia tutkimustarkoituksessa. Kahdeksaan kalaan on kiinnitetty radiolähetin. Lähettimien toivotaan antavan uutta tietoa kutukalojen liikkeistä......


RKTLn kalaistutukset alkavat rannikkojokiin ja Vuoksen vesistöalueelle 26.04.2011
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos istuttaa keväällä 2011 noin 189 000 lohen, järvilohen ja meritaimenen 1-vuotiasta poikasta sekä noin 598 000 vaelluspoikasta. Istutusten tarkoituksena on sekä säilyttä&aum...


HEALFISH-hanke parantaa lohikalojen selviytymisedellytyksiä 06.10.2010
HEALFISH (Healthy fish stocks – indicator of successful river basin management) on Viron ja Suomen yhteinen hanke, jonka tarkoituksena on lohikalojen kuten taimenen ja lohen vaellusedellytysten ja luonnonvaraisen lisääntymisen tuke...


Meritaimenen luonnonkannat edelleen vaarassa – vain Ingarskilanjoessa toipumisen merkkejä 26.11.2009
Viime vuonna jokien suuret virtaamat helpottivat meritaimenen emokalojen nousua. Luonnonkudusta syntyneitä poikasia saatiin tänä syksynä sähkökalastuksissa useista rannikkojoista enemmän kuin edellisinä vuosina...


Meritaimenkantojen tila edelleen huolestuttava 09.11.2006
Viime vuonna jokien suuret virtaamat helpottivat meritaimenen emokalojen nousua. Luonnonkudusta syntyneitä poikasia saatiin tänä syksynä sähkökalastuksissa useista rannikkojoista enemmän kuin edellisinä vuosina...


Lounais-Suomen kalastusalue on vuoden kalastusalue 16.03.2010
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö on valinnut vuoden 2009 kalastusalueeksi Turun seudun sisävesillä toimivan Lounais-Suomen kalastusalueen. Valtakunnallinen toiminta-arviointi on toteutettu vapaa-ajankalastusjärjest...


Kari Ranta-aho Rannikko-Suomen kalatalouspäälliköksi 31.12.2014
Varsinais-Suomen ELY-keskus on valinnut rannikkoalueen kalatalouspäällikön tehtävään ajalle 1.1.2015 – 31.12.2019 FM Kari Ranta-ahon. Ranta-aho on toiminut vuodesta 1984 lähtien alueellisen kalataloushallinnon suunnittelu- ja johtamistehtävissä, viim...


Kuha runsastuu ilmaston lämmetessä 30.10.2011
Ilmaston lämpeneminen lisää runsaiden kuhavuosiluokkien todennäköisyyttä Suomenlahdella ja Saaristomerellä. Kuhan kalastusalue laajenisi samalla pohjoisemmille alueille. Kuha runsastuisi, mutta oleskelualueet saatta...


Itämeren kalojen haitallisten aineiden pitoisuuksien muutoksia selvitetään uudessa hankkeessa 31.08.2009
Itämeren kalojen haitallisten aineiden pitoisuudet tutkitaan nyt toistamiseen 2000-luvulla. Aiempi kartoitus tehtiin vuosina 2002 - 2003. Hankkeen tulosten perusteella tarkistetaan, onko kuluttajille annettuja kalan syöntisuosituksia syyt&a...


Kosteikkojen yleissuunnitteluhanke Someron Jaatilanjoella ja Tarvasjoella on luonnosteltu kartalle 21.11.2011
Kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitteluhanke Someron Jaatilanjoella ja Tarvasjoella on luonnosteltu kartalle. Maanomistajilla on mahdollisuus kommentoida ehdotuksia. Suunnittelutyötä tekee Silvestris Oy Varsinais-Suome...


Madekantaa elvytetään istutuksilla Saaristomerellä 05.02.2010
Saaristomeren madekantaa yritetään elvyttää ensimmäistä kertaa istutuksin. Madesaaliit ovat olleet jyrkässä laskussa viime vuosikymmeninä....

Meritaimenet edelleen vaarassa – syystulvat helpottivat emokalojen nousua

 Meritaimenen luonnonkantoja on Suomen rannikon joissa jäljellä enää noin tusina, ja niidenkin tila on äärimmäisen uhanalainen. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen syksyn 2013 sähkökalastuksissa luonnossa syntyneitä poikasia tavattiin Pohjanlahden meritaimenjoista erittäin vähän. Suomenlahden joissa poikasmäärät olivat kohtalaisen runsaita. Etelärannikon joista saatiin loppusyksyllä havaintoja kookkaista emokaloista, kun tulvat helpottivat meritaimenten kutuvaellusta jokiin.

Meritaimenen alkuperäinen luonnonkanta on jäljellä Suomenlahden alueella kahdeksassa ja Saaristomeren alueella yhdessä jokivesistössä (Perniönjoki). Suomenlahdella myönteisintä kehitys on ollut Ingarskilanjoessa, Vantaanjoessa ja Mustajoessa. Sipoonjoesta löytyi pitkästä aikaa meritaimenen poikasia, mutta Urpalanjoen tilanne on edelleen heikko. Koskikunnostukset ja parina viime syksynä myös tulvat ovat helpottaneet emokalojen nousua ja edesauttaneet meritaimenen lisääntymistä.

Selkämeren rannikolla meritaimenen luonnonkanta on jäljellä vain Isojoessa, jossa kesänvanhojen luonnonpoikasten esiintymistiheys on alle puolet edellisvuodesta. Perämeren eteläosaan laskevassa Lestijoessa taimenen lisääntyminen luonnossa on satunnaista, ja viime vuosina koskista on löytynyt sähkökalastuksissa vain muutamia kesänvanhoja luonnonpoikasia. Myös Tornionjoen merivaelteiset taimenkannat ovat äärimmäisen uhanalaisia. Valtaosalla koekalastetuista alueista löydettiin vain yksittäisiä kesänvanhoja poikasia. Taimenen lisääntymisestä ei löydetty lainkaan merkkejä Naamijoesta, joka on poikastuotantopotentiaalin perusteella yksi tärkeimmästä sivujoista.

Taimenkantoja kohennetaan pyyntirajoituksilla

Saaliiksi saaduista taimenista suurin osa joutuu pyydyksiin lähinnä siian, kuhan ja ahvenen verkkopyynnin sivusaaliina. Luonnonkantojen häviämisriski on erittäin suuri, koska vain hyvin harvat naaraat pääsevät palaamaan merestä kudulle kotijokeensa.

Maa- ja metsätalousministeriön lohistrategiatyöryhmä on syksyllä 2013 esittänyt toimenpide-ehdotuksia, joiden avulla meritaimenen pyyntiä voidaan rajoittaa meritaimenkantojen tilan kohentamiseksi vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 2013 Pohjanlahdella voimaan tulleiden siian verkkokalastuksen silmäkokorajoitusten toivotaan auttavan myös taimenta. Vuoden 2014 alusta voimaan astuvalla asetuksella meritaimenen alamitta nousee 60 senttimetriin. Lisäksi ELY-keskusten päätöksellä Suomenlahdella kaikkien istutettavien meritaimenten rasvaevä on leikattava pois, ja kylänrajan ulkopuolisilla vesillä saaliiksi saa ottaa vain rasvaevättömiä, vähintään 65 senttimetrin pituisia taimenia. Tornionjoessa meritaimen on kesäkuusta 2013 lähtien kokonaan rauhoitettu.

Linkki uutiseen:  Meritaimenet edelleen vaarassa – syystulvat helpottivat emokalojen nousua   Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 19.12.2013