Uutisen kohdekunnat ja -vesistöt

Keski-Pohjanmaa, Kymenlaakso, Lappi, Pohjanmaa, Satakunta, Uusimaa ja Varsinais-Suomi. Länsi-Suomi.

Sijaintikartta Peruskartta

Ajankohtaista Meritaimenen luonnonkannat edelleen vaarassa – vain Ingarskilanjoessa toipumisen merkkejä

Meritaimenen luonnonkannat edelleen vaarassa – vain Ingarskilanjoessa toipumisen merkkejä Lähistön uutisia


Meritaimenkantojen tila edelleen huolestuttava 09.11.2006


RKTLn kalaistutukset alkavat rannikkojokiin ja Vuoksen vesistöalueelle 26.04.2011
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos istuttaa keväällä 2011 noin 189 000 lohen, järvilohen ja meritaimenen 1-vuotiasta poikasta sekä noin 598 000 vaelluspoikasta. Istutusten tarkoituksena on sekä säilyttä&aum...


Mätirasioista kuoriutuu toukokuussa jokiin tuhansia taimenia 18.03.2012
Virtavesien hoitoyhdistys istuttaa parhaillaan taimenen mätiä pienjokiin läntisellä-Uudellamaalla. Tällä viikolla istutuksia on tehty ainakin Helsingissä, Kirkkonummella, Lohjalla ja Raaseporissa. Suomen...


Uhanalaisen meritaimenen elpymistä havaittu muutamissa joissa 10.12.2014
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen syksyn 2014 sähkökalastuksissa tavattiin Pohjanlahden meritaimenjoissa luonnossa syntyneitä poikasia jonkin verran aiempaa enemmän. Myös Suomenlahden joissa poikasmäärissä oli kasvua. Useista etelärannikon jo...


Espoonjoen kunnostuksella Kauklahdessa elvytettiin uhanalaisia vaelluskaloja 06.02.2015
Toissa talvena tehdyn Kauklahden koskialueen kunnostamisen jälkeen aiemmin kosken kalastosta puuttunut äärimmäisen uhanalainen meritaimen on palannut alueelle ja onnistunut lisääntymään. Myös erittäin uhanalainen vaellussiika on lisääntynyt onnistune...


Kesän 2009 syvyyskartoitukset Uudenmaan järvillä käynnistyivät 27.05.2009
Toissa talvena tehdyn Kauklahden koskialueen kunnostamisen jälkeen aiemmin kosken kalastosta puuttunut äärimmäisen uhanalainen meritaimen on palannut alueelle ja onnistunut lisääntymään. Myös erittäin uhanalainen vaellussiika on lisääntynyt onnistune...


Hiidenveden tulvavahinkoarvio valmistunut 30.07.2008
Toissa talvena tehdyn Kauklahden koskialueen kunnostamisen jälkeen aiemmin kosken kalastosta puuttunut äärimmäisen uhanalainen meritaimen on palannut alueelle ja onnistunut lisääntymään. Myös erittäin uhanalainen vaellussiika on lisääntynyt onnistune...


Hiidenveden valuma-alueen parhaat paikat kosteikoille on selvitetty 10.09.2010
K osteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma Vihdin Vanjokilaaksossa ja Sulkavanojan alueella on valmistunut. Suunnitelman tavoitteena on osoittaa alueen viljelijöille sopivia kosteikon perustamiskohteita ja luonnon monimuotoisuu...


Espoonjokea kunnostetaan Lasilaaksossa 14.12.2012
Espoonjoen kunnostus Lasilaaksossa alkaa viikolla 51 ja työn arvioidaan kestävän kaksi viikkoa. Kunnostettavan alueen pituus on noin 250 metriä. Uomaa kunnostetaan Kauklahdenväylän molemmin puolin. Työn aikana osa k...


Espoon Suvisaariston tila on ympäröivää merialuetta heikompi 07.01.2010
Espoon Suvisaaristo on huonommassa tilassa kuin sitä ympäröivä merialue. Rehevyys näkyy veden korkeina ravinnepitoisuuksina ja sameutena, suurina levämäärinä, tiheinä vesikasviesiintyminä sek&aum...


Suvisaariston asukkaita toivotaan mukaan merialueen tutkimukseen 23.06.2009
Espoon Suvisaaristo on huonommassa tilassa kuin sitä ympäröivä merialue. Rehevyys näkyy veden korkeina ravinnepitoisuuksina ja sameutena, suurina levämäärinä, tiheinä vesikasviesiintyminä sek&aum...


Espoon Bodominjärven kunnostussuunnitelma on valmistunut 23.02.2011
Espoon kaupunki ja Uudenmaan elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskus ovat laatineet yhteistyössä Bodominjärvelle kunnostussuunnitelman. Tarkoituksena on selvittää järvelle parhaiten sopivat kunnostusmenetelm&au...


Espoon järvikunnostusohjelma on alkanut 21.05.2008
Espoon kaupunki ja Uudenmaan elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskus ovat laatineet yhteistyössä Bodominjärvelle kunnostussuunnitelman. Tarkoituksena on selvittää järvelle parhaiten sopivat kunnostusmenetelm&au...


Ympäristölupa Raaseporin Bromarvin uudelle jätevedenpuhdistamolle 14.08.2009
Uudenmaan ympäristökeskus on myöntänyt Raaseporin vedelle ympäristöluvan Bromarviin rakennettavaan uuteen jätevedenpuhdistamoon. Suunnitelman toteuttamisella mahdollistetaan lähes 150 kiinteistön liitt&a...


Verkkoapaja 1 / 2011 ilmestynyt 31.01.2011
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tuoreessa verkkolehdessä löytyy juttuja mm. seuraavista aiheista Kuhakantojen perinnölliset erot otettava huomioon istutuksissa Kaikkien jäljellä olevien sekoittamattomien ...


Kireitä siimoja on uusi Kaverin Kanssa Kalaan -lehti ilmestynyt 14.05.2010
Kireitä siimoja on uusi Kaverin Kanssa Kalaan -lehti. Uusi lehti tarjoaa moniopuolista kalastustietoa kätevässä taskukoossa... Lue lisää    ...


Kalastuslakityöryhmälle vuoden jatkoaika 07.10.2010
Kalastuslain kokonaisuudistusta valmistelevan työryhmän ja sen jaostojen toimikautta on päätetty jatkaa vuodella. Työryhmän ja jaostojen toimikausi päättyy 31.12.2011. Jaostojen tulee antaa esityksensä ty&...


Erityisavustukset kalatalouden edistämiseen haettavana 17.12.2009
Alueelliset erityisavustukset kalatalouden edistämishankkeisiin vuodeksi 2010 ovat haettavissa TE-keskusten (1.1.2010 alkaen ELY-keskusten) kalatalousyksiköistä 29.1.2010 kello 16.15 saakka. Hakulomake, hakuohjeet ja tarvittavat yht...


Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset aloittavat 30.12.2009
Uudet elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset aloittavat toimintansa 1.1.2010. ELY-keskukset vastaavat vuoden vaihteen jälkeen tehtävistä, jotka nyt kuuluvat TE-keskuksille, alueellisille ympäristökeskuksille, t...


Luonnos Uudenmaan vapaa-ajankalatalouden uudeksi kehittämisohjelmaksi 13.02.2009
Uudet elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset aloittavat toimintansa 1.1.2010. ELY-keskukset vastaavat vuoden vaihteen jälkeen tehtävistä, jotka nyt kuuluvat TE-keskuksille, alueellisille ympäristökeskuksille, t...

Meritaimenen luonnonkannat edelleen vaarassa – vain Ingarskilanjoessa toipumisen merkkejä

Viime vuonna jokien suuret virtaamat helpottivat meritaimenen emokalojen nousua. Luonnonkudusta syntyneitä poikasia saatiin tänä syksynä sähkökalastuksissa useista rannikkojoista enemmän kuin edellisinä vuosina, mutta yleensä poikasia oli kuitenkin vain alle viidesosa arvioidusta täydestä tuotannosta.

Suomen rannikon alkujaan noin kuudestakymmenestä meritaimenjoesta luontainen meritaimenkanta on jäljellä enää alle kymmenessä jokivesistössä. Ilman tehokkaita hoitotoimia nykyisten luonnonkantojen häviämisriski on erittäin suuri.

Suomenlahden rannikolla alkuperäiseksi arvioitu meritaimenen luonnonkanta on jäljellä kuudessa joessa, ja kaikkien niiden tila on uhanalainen tai kriittinen. Myönteisintä kehitys on ollut Ingarskilanjoessa, jonka taimenkantaa tuetaan istutuksin. Syksyn 2009 sähkökoekalastuksissa kesänvanhoja luonnonpoikasia tavattiin edellisvuosia runsaammin kaikista seurantakoskista.

Selkämeren alueella meritaimenen luonnonkanta on jäljellä vain Isojoessa, jossa sitä tuetaan vuosittain poikasistutuksilla. Taimenen poikasia on ollut Isojoessa huolestuttavan vähän. Syksyllä 2009 kesänvanhoja luonnonpoikasia oli koealoilla enemmän kuin edellisvuonna. Luonnonkannan häviämisriski on kuitenkin edelleen suuri, jollei luonnonpoikastuotantoa saada nykyisestä olennaisesti lisätyksi.

Perämeren eteläosaan laskevassa Lestijoessa meritaimenen luonnonlisääntyminen on satunnaista ja taimenkannan tila on kriittinen. Joen taimenkantaa tuetaan istutuksin. Viime vuosina taimenen kesänvanhoja luonnonpoikasia on löytynyt pieniä määriä muutamista alaosan koskista.

Tornionjoen meritaimenkannat ovat uhanalaisia ja sivujokien taimenkantoja on tuettu vuosittain joki- ja vaelluspoikasistutuksin. Sivujokien luonnonpoikastiheydet olivat kasvussa vuoteen 2003 saakka, mutta sen jälkeen myönteinen kehitys on taittunut. Syksyllä 2009 kesänvanhoja luonnonpoikasia oli kaikilla koekalastetuilla sivujoilla enemmän kuin edellisvuonna. Aiemmista vuosista poiketen luonnonlisääntymistä havaittiin kaikissa koekalastetuissa sivujoissa.

Vähäistä luonnonlisääntymistä on myös eräissä muissa joissa, missä kannat ovat todennäköisesti sekoittuneita tai siirrettyjä.

Ilman tehokkaita hoitotoimia meritaimen voi hävitä

Meritaimenkantojen tilaan vaikuttavat sekä luonnonolosuhteiden vaihtelu että ihmistoiminnan aiheuttamat muutokset joessa ja meressä. Meritaimenkantojen säilymiselle vaikein ongelma on vaelluspoikasten suuri kuolevuus meressä ensimmäisen merivuoden aikana. Suurin osa kuolevuudesta johtuu luonnonolojen vaihtelusta, mutta henkiinjääneitä taimenia karsii lisäksi myös liiallinen kalastus. Useimpien meritaimenjokien tilaa voidaan parantaa muun muassa vesiensuojelutoimilla, kunnostuksilla ja kalaportailla.

Vuosittain mereen tulevista vaelluspoikasista pääosa on peräisin istutuksista. Suurin osa saaliiksi saaduista meritaimenista tarttuu alamittaisina tiheisiin siika- ja kuhaverkkoihin. Vain hyvin harvat naaraat pääsevät palaamaan merestä kudulle kotijokeensa. Luonnonkantojen tila on erittäin epävakaa ja niiden häviämisuhka suuri, ellei nykyistä kalastuksesta johtuvaa kuolevuutta pystytä vähentämään.

Linkki uutiseen:  Meritaimenen luonnonkannat edelleen vaarassa – vain Ingarskilanjoessa toipumisen merkkejä   Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 26.11.2009