Lehtijuttu: Suonne – kalamiesten ja kalastavien naisten keidas erämaassa

Todellakin; keidas erämaassa. Niin puhdas ja luonnontilainen on Suonteen vesistö. Upeampaa, puhtaampaa ja luontoarvoiltaan monipuolisempaa kalastusympäristöä on turha etsiä. Ja kalaa riittää. Pääasiallinen saaliskala on muikku. Muikkukanta on ollut viime vuosina poikkeuksellisen suuri. Jotta muikkujen ravinnokseen käyttämä plankton riittäisi ja muikun koko kasvaisi, on Suonteen muikkukantaa harvennettu myös runsaiden taimenistutusten avulla. Istutusten seurauksena ovat virkistyskalastajien taimensaaliit parantuneet. Saalisvarmuutta on kiitelty ja saaliiksi on saatu runsaasti jopa 5-8 kiloisia yksilöitä. Kalastusmatkailu onkin lisääntynyt. Uistelevia venekuntia on tullut jopa Suomenlahden rannikkoseuduilta. Näin hankitaan ulkopaikkakuntalaista luparahaa vesienhoitotöihin ja kalanistutuksiin. Toivottavasti myös paikalliset yrittäjät hyötyvät kalastusturismista. Kalavesien omistuspohja on erittäin pirstoutunutta. Suonteen kalastusalueella on vesialueita omistavia järjestäytyneitä osakaskuntia lähes 40. Järjestäytymättömiä osakaskuntia ja yksityisiä vesialueiden omistajakeskittymiä on yli 60. Eri rekisterinumerollisia vesialueita on siten n. 100. Esimerkiksi tarvittavien viehekalastuslupien hankkiminen eri omistajaryhmittymiltä olisi mahdotonta ilman vesialueiden omistajien keskinäistä yhteistyötä. Osakaskuntien rajoja ei vesillä näe vaikka kuinka tarkkaan katsoisi. Tunnollisinkin uistelija erehtyisi joskus luvattomille vesialueille, vaikka taskussa olisi nippu lupia eri osakaskunnilta. Suonteen kalastusalue markkinoi viehekalastukseen yhteisluvan, joka kattaa seuraavat vesialueet: Suonne, Viherinjärvi, Puttolanselkä, Iso Säynätjärvi ja Puulan Siikavesi. Yhtenäinen lupa-alue on nyt lähes 20 000 ha. Viehekalastuksen yhteisluvan (yleisluvan) voi hankkia Joutsassa Urheilu-Slantilta tai Shell-Huttulasta. Mieskonmäessä luvat myy Kyläkauppa Kuitunen. Luvan voi myös maksaa kalastusalueen tilille OP, 508207-46235, viite; Suonteen viehelupa. Vuosiluvan hinta on 50 euroa. Lupa oikeuttaa käyttämään samanaikaisesti kuutta vapaa ja viehettä. Toinen vaihtoehto uistella Suonteella läänien raja-alueilla luvallisesti on hankkia Itä-Suomen ja Länsi-Suomen läänikohtaiset vieheluvat. Ne maksavat kalenterivuodelta 27 euroa/kpl. Lunastusten jälkeen voikin sitten körötellä uisteluvauhtia perässä peräti yksi vapa. Yhteislupamyynnistä saadut lupatulot jäävät paikkakunnalle ja ne käytetään kalanistutuksiin. Läänikorttien luparahastus voitelee valtion rattaita. Verkkokalastajien tai muita seisovia pyydyksiä käyttävien pitää hankkia pyydysmerkkinsä paikallisilta osakaskunnilta. Vesialueiden osakaskuntien toimintaa ja kalastusjärjestelyitä sekä vesienhoitotoimenpiteitä ja istutustoimintoja ohjailee kalastusalue. Se on lakisääteinen TE-keskuksen valvonnassa viranomaisvastuulla toimiva toimielin. Seudullinen kalastusalue on Suonteen Kalastusalue. Suonteen kalastusalueeseen kuuluvat kaikki Joutsan vesialueet ja osakaskunnat sekä Suonteen järvialtaalla Hírvensalmella ja Pertunmaalla sijaitsevat alueet. Kalastusta harjoittavan tulee jo ennen aikeitansa maksaa 20 euron kalastuksenhoitomaksu valtion pohjattomaan pussiin. Se maksetaan tilille Nordea 166030-101496, saaja Maa- ja Metsätalousministeriö. Alle 18-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden ei tarvitse tätä maksaa. Paikalliset luvat tai pyydysmerkit kylläkin, mikäli aikovat vetää kuutta viehettä tai kalastaa seisovilla pyydyksillä. Luvat on syytä hankkia ennen kalastusharrastukseen ryhtymistä. Pitäjän vesillä ja lääninrajan takaisella Suonteella suorittaa lainmukaista kalastuksenvalvontaa n. 40 käräjäoikeuksien vahvistamaa kalastuksenvalvojaa. Kalastajan on pyydettäessä esitettävä valvojalle kalastusoikeutensa, lupansa tai henkilötietonsa. Luvattomasta kalastuksesta on luvassa 50 euron pikavoitto. Paikallinen osakaskunta voi myös halutessaan hakea ”vahingonkorvausta”. Suosittelen luvallista kalastamista! Suonteella kalastavia odottaa lähivuosina mieluisa yllätys. Taimen- ja kuhaistutuksia on tehty viimeksi kuluneiden vuosien aikana todella mittavasti. Kalasto on saavuttamassa kunnolliset pituusmitat. Suonteen kalastusalue on määrännyt saaliiksi otettaville seuraavat alamitat: harjus 35 cm ja kuha 45 cm, taimen ja lohi lampivesissä 40 cm, Suonteella, Viherinjärvellä, Puttolanselällä ja Angesselällä on taimenen ja lohen alamitta 55 cm. Ravun alamitta on 10 cm. Suonteella on kielletty käyttämästä 31-54 mm:n solmuvälin verkkoja yli 6 metrin vesistökohteissa 1.10. – 30.4. välisenä aikana. Määräyksillä halutaan suurentaa kalayksilöiden kokoa, kasvattaa ne sukukypsiksi ja turvata luontainen lisääntyminen. Kalastajat ja kalavesien omistajat hyötyvät näistä kalastusmääräyksistä jo lähivuosina. Saaliskoko suurenee ja kalasto lisääntyy luontaisesti, jolloin istutusmäärärahojen tarve vähenee. Vielä yksi kiva yllätys tuleville vuosille: Kalaston monipuolistamiseksi on Suonteella aloitettu mittavat järviharjusistutukset. Harjus kuuluu lohen heimossa omaan alaheimoon Thymallinae. Se saavuttaa viisivuotiaana jo noin 47 cm:n pituuden, jolloin painoa on kertynyt noin kilon verran. Harjus on paikalliskala, joka ei elinaikanaan juuri poistu istutus- tai syntymäalueiltaan. Sitenkin se lienee vesialueiden osakaskuntia kiinnostava ja palkitseva kalalaji. Sen kutu onnistuu sorapohjaisissa saarten väliköissä ja niemien kärkialueilla, joissa tapahtuu tuulista johtuvaa vesimassojen virtailua. Ja sellaisia kohteita löytyy Suonteesta lukematon määrä. Harjus on jalokalana paikallisten verkkopyytäjien sekä perholla ja lippauistimella kalastavien toivesaalis. Myös yli 45 cm:n kuhat ja yli 55 cm:n pituiset taimenet ja lohet ovat mieluisia kotiintuomisia. Kalamiesten ja -naisten ei tarvitse tulevaisuudessa toivoa: ”Kunpa kerrankin saisi niin suuren kalan, ettei tarvitsisi kavereille aina valehdella”. Tulevina vuosina saa kunnon vonkaleita. Pidetään siksi hyvää huolta kalavesistämme. Kalastetaan luvallisesti. Viedään roskakalaksi luokittelemamme saalis pois vesialueilta. Eikä lasketa veteen tai edes sen läheisyyteen mitään luvatonta. Ei edes housut kintuissa. Noudatetaanpa muutoinkin hyviä kalamiestapoja. Veneillään turvallisesti pää selvänä ja kelluntaliivit yllä. Ja vielä yksi muistutus: Merkitään verkot ja muut seisovat pyydykset kalastuslain 33 §:n ja kalastusasetuksen 16 §:n määräysten mukaisesti. Kiinnitetään pohjaverkkojen päihin 1,5 m:n lippukepit, joissa on neliönmuotoinen vähintään 30x30 cm lippu. Veden pintaan tahi pinnan läheisyyteen lasketun verkkojadan päissä olevissa 1,5 m korkeissa lippusaloissa pitää olla päällekkäin 2 edellä tarkoitettua 30x30 cm:n lippua. Lainlaatija on määrännyt asiasta myös vesilain 24 ja 25 §:ssä suojellakseen kalastusvälineitämme veneliikenteen seurauksilta ja turvatakseen veneellä liikkumista ja muuta vesistön luvallista käyttöä. Ja vielä: Pannaan ne muoviset pyydysmerkit kiinni lippusalkoon, ettei kalastuksenvalvojan tarvitse kiskoa verkkojamme ylös. Lainmukaisen merkinnän tarkoitus on turvata vesillä liikkujien ja kalastajien oikeudet. Pyydysten merkitseminen on pyydyksen asettajan lakisääteinen velvollisuus, jolla hän turvaa oikeutensa. Ja ei kun kalaan! Alpo Puranen Suonteen kalastusalue Isännöitsijä