Luvanmyyjät Pihlaiskosket kuohuavat asumattomassa erämaassa
Pihlaiskosket ovat 2,1 km pitkä jokireitti Pihlajaveden alapuolisen Vähälammen ja Kuusijärven välis-sä, pudotuskorkeutta välillä on 11m ja keskivirtaama 3,7 m2/s vaihtelun ollessa melko suurta (karkeasti noin 0,5 - 25 m2/s). Vesi on ruskeaa humusvettä soisesta ja metsäisestä valuma-alueesta johtuen sekä lievästi hapanta. Koskissa on runsaasti vesisammalta ja suvannoissa myös muita vesikasveja.
Alue alkaa kanavakoskella (150m) joka on rauhallisesti soliseva ja puiden holvaama aikanaan uittajan kaivama oikaisu-uoma. (luonnonuomahan kiertää vähälammen päästä ja osa vedestä kiertää korkeamman veden aikaan sitä kautta). Luonnonuoma yhtyy virtaavan veden alueeseen kanavakos-ken alapäässä, josta alkaa 350m pitkä suvanto. Suvannon puolivälissä on saari jonka kohdalla virtaus hieman kiihtyy. Suvannon jälkeen tulee Pihlaiskoski (250m) joka alkaa kaksihaaraisena, mutta muuttuu pian yhdeksi uomaksi jossa kuitenkin on pienempiä sivu-uomia lähinnä taimenen poikasille. Pääuoma on kuohuvana alueena taimenten suosiossa. Pihlaiskosken jälkeen on 150m pitkä suvanto joka lopussa kääntyy 90 astetta ja alkaa vääräkoski (450m). Vääräkoski on koskista monipuolisin ja erämaisin vailla nuotiopaikkoja, täältä löytyy enemmän myös erittäin rauhallista nivamaista koskialuetta. Vääräkosken jälkeen tulee pitkäsuvanto (600m) joka tekee puolivälissä 90 asteen mut-kan ja josta löytyy hieman syvempiäkin alueita. Lopuksi on vielä Kuuskoski (150m), jonka jälkeen tuleekin Kuusijärvi. Kuuskoski on koko matkalta kaksihaarainen ja pääuoman kovemman virtauksen katkaisee puolivälissä oleva peilialue.
Kaikkien koskien yli on rakennettu kevyet kävelysillat, joten joen ylitys onnistuu monesta kohtaa. Alueelle istutetaan noin 1000 kg taimenta ja kirjolohta vuosittain, myös harjuksen poikasten istu-tuksia on jatkettu pidemmän tauon jälkeen, joten pian on lupa odottaa parempia saaliita myös niiltä osin. Säyne, hauki ja ahven ovat yleisiä tuttavuuksia Pihlaiskoskilla sekä särki ja salakka (ainakin perhostelijoille). Muita koskireitillä tavattuja lajeja ovat kivisimppu (runsaana), made, kiiski, pikkunahkiainen, lahna ja jokirapu. Ei ole myöskään mahdottomuus että joku olisi tavannut alueella kuoreen, siian, ankeriaan, järvilohen tai puronieriän. Koskella asuu myös majava.
Alueella tapahtuu jonkin verran taimenen luontaista lisääntymistä ja ehjäeväisiä luonnontaimenia tavataan jonkin verran, myös isompia jopa useampikiloisia sekä luonnon- että istutettuja taimenia saadaan vuosittain. Istutettavat taimenet merkataan leikkaamalla rasvaevä pois, jolloin ne erotetaan luonnontaimenesta. Kalastuskunta suositteleekin "ehjäeväisen" luonnontaimenen vapauttamista hellävaraisesti jotta koskeen leimautuneet ja hyvin sopeutuneet kalat voisivat vielä jatkaa sukuaan ja parantaa alueen luontaista taimenkantaa myöskin kalastajien iloksi. Erityisen upeaa olisi jos saa-mamiehellä riittäisi sydäntä useampikiloisen sukukypsän luonnontaimenen vapauttamiseen, kyseiset kalat ovat niitä kaikkein arvokkaimpia joita on vaikea edes rahassa mitata ja jotka ovat vielä aivan liian harvinaisia.
Pihlaiskoskien virtavesikunnostus on toteutettu 2001. Pihlaiskosken niskalla on kota, nuotiopaikka ja wc. Kuuskoskella on hienolla paikalla saaressa laavu ja nuotiopaikka sekä vasemmalla rannalla wc. Myös toisella puolen Pihlaiskosken niskaa ja kanavakosken niskalla on vanhat nuotiopaikat. Polut kiertävät koko koskialueen ja joissakin kosteammissa / ojapaikoissa on pitkospuita, silti tulva-aikaan alueella on paikoin hankala liikkua ilman kahluusaappaita.
Alue on erityislupakohde, lupia myydään Karansalmen kylätalolla sekä Pihlajavedellä kyläkaupassa, ja täysin omatoimisesti luvan voi lunastaa Kokinmäen lupakopilta. 11.9.- 15.11.-välisenä aikana kalastus on kielletty (syyskutuisten lohikalojen rauhoitus) ja kahlaamista taimenen kutupaikkoina olevien sorikoiden päällä tänä aikana ja siitä edelleen talven yli toukokuun lopulle asti kehotetaan välttämään.
Ajo-ohje: Valtatieltä 23 Keuruulta Virroille päin mentäessä 9 km Haapamäen jälkeen kääntyy Ähtä-riin päin tie no.6215, tätä mennään 10 km kunnes tullaan Karansalmelle, tästä vielä 800m ja kään-nytään vasemmalle risteyksestä jossa jo lukeekin puukyltissä Pihlaiskosket. Ähtäristä päin tultaessa (tie no.6215) on kyseiseen Pihlaiskoskille viitoitettuun risteykseen matkaa 25 km.
Kannattaa käydä tutustumassa, vaikka et kalastaisikaan, on paikka pelkkänä retkeilykohteenakin mukava. Tiesithän että mato-ongen käyttö tällä jokialueella on kielletty.
Tekijä: Pasi Perämäki heinäkuu 2008.
|
Ajankohtaista
Pihlaiskosken kalastusjärjestelyt 2008 ...
xxxx
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
